Näin siinä sitten kävi niin kuin arvelin. En jaksa enää illalla istua koneen ääressä kun töissä saa hakkaa konetta ihan tarpeeksi. Kun luin edellistä kirjoitusta niin kuukaudessa on tapahtunut huimaa kehitystä. Olivia puhuu täyttä häkää kolme sanaisia lauseita ja yhdistää jopa kolme kaksisanaista hokemaa peräkkäin. Yksi ilta Olivia laski neljään ja avustetusti kuuteen. Suu käy kuin papupata ja tekstiä tulee koko ajan. Toni laittoi viikolla mulle tekstarin töihin ja kysyi olenko mä opettanut Olpulle sanan postiauto. En muistaakseni mutta niin vaan Olppu oli sen napannut jostain. Toni ja Olivia oli odottanut bussia pysäkillä ja Itellan auto meni ohi minkä jälkeen Olppu totesi sen olevan postiauto.

Olivia puhuu edelleen kolmannessa persoonassa mutta niin mekin. Täytyy alkaa käyttää minä ja sinä sanaa niin Oliviakin oppii ne. Pukeminen on parasta puuhaa ja Olivialle pitää pukea tai hän itse pukee ulkovaatteet päälle sisällä ollessa. Joku härpäke on aina päässä, joko Kittypipo, kukkahattu tai pipo tai lippis. Kengät olisi myös kiva laittaa jalkaa mutta siinä me ollaan oltu tiukkoina ettei kengät jalassa kuljeta sisällä. Se on vielä tiukkapaikka Olpulle.

Toni ja Olivia touhuaa joka päivä jotain. Maanantait on usein uimapäiviä, tiistaina on muskari, keskiviikkona hoidetaan asioita, torstaina on muskari ja perjantaina ilo liikkua-ryhmä. En siis ihmettele jos Toni ei jaksa viikonloppuisin tehdä mitään erikoista kun viikot on tällaisia. Minulla taas olisi puhtia tehdä vaikka mitä ja niin yleensä tehdäänkin. Tämä aamupäivä tosin on mennyt ruokaa laittaessa kun T&O ovat ulkona. Iltaisin tulee niin nopeasti pimeä ettei sitä viitsi lähteä enää töiden jälkeen ulos. Tonilla on tänään työpaikan tyky-päivä ja me ollaan taas ilta kaksitaan. Jotain pitää kehittää. Pitäisi keksiä mitä me askarrellaan isänpäivälahjaksi ja sitä voisi jo alkaa tekemään. Onko ideoita?

Vauva-aiheiset keskustelut on kivoja Olivian mielestä. Meillä on muutama ystävä raskaana ja niiden vauvoista jutellaan melkein joka päivä. Tänään juteltiin myös siitä kuinka Oliviakin on ollut mahassa ja Olivia tajusi sen jälkeen että myös hän on juonut maitoa tissistä. Mutta omien sanojen mukaan nyt hän on jo iso tyttö ja juo maitoa mukista. Ihanaa kun voi jo "kunnolla" keskustella Olivian kanssa ja hän tajuaa niin paljon. Vähän aikaa menee kun piuhat käsittelee asioita mutta sit lamppu syttyy ja hän vastaa jotain ihan realistista vastaukseksi. Jos Olivia ei jaksa kuunnella tai tajunnut jotain niin hän vain sanoo mm-mm eli myöntämisen merkki, olen kuulut mutta en halua / osaa vastata.   

Olivia on ollut täysin terve koko syksyn ja näin tietenkin toivotaan jatkuvan. Olivia saa joka aamu aloe vera hörpyn joka pitää pöpöt loitolla ja vastustuskyky kasvaa. Ruoka maittaa tosi hyvin ja suosikki on tällä hetkellä ystäviltä saadut omenat. Olivia syö välipalaksi kokonaisen omenan haukkaamalla siitä itse sopivia palasia. Enää ei tarvitse pilkkoa valmiita palasia. Me tietenkin otetaan "puu" eli kanta ja siemenkota pois kun ne paljastuu hedelmälihan alta. Leipää pitäisi myös saada koko ajan varsinkin silloin kun me syödään mut nyt Olivia on alkanut pikkuhiljaa malttamaan mielensä eikä kerjää ruokaa vaikka me syödään. Olivia syö itse mutta potalla käynti tuottaa vielä ongelmia. Harmittaa tosi paljon kun Olppu teki ennen kesää tosi hyvin tarpeensa potalle mutta kesällä kun vaihdettiin vaippa lennossa pihalla niin potalla käyntikin jäi. Nyt Oliviaa saa todella suostutella menemään siihen ja jos hän suostuu istumaan potalla niin se kestää kaksi sekuntia. Yksi päivä Olivia oli tehnyt kakat suihkun lattialle kun Toni haki puhdasta vaippaa Olivian huoneesta. Potta olisi ollut ihan vieressä. No, pikku hiljaa. Ei kaikki voi onnistuakaan kerralla.

Mulla ei oikein ole tuoreita kuvia Olpusta kun kaikki on Tonin kännykässä eikä hän ole tyhjentänyt niitä koneelle. Kaverit on varmaan nähnyt parhaimmat kuvat FB:ssä ja ne välittää aika kivaa fiilistä Tonin ja Olivian päivistä. Nyt on puolet ajasta mennyt eikä aikaakaan kun on tammikuu. Joulu on ollut jo mielessä jonkun aikaa ja siitä pitäisi tehdä päätöksiä kenen kanssa sitä vietetään vai ollaanko ihan kolmistaan. Niin ja Hiljaa toivotut tulee uudestaan leffateattereihin. Käykäähän katsomassa sivut www.hiljaatoivotut.fi niin näette missä näytöksiä menee. Sitä kautta saa myös lähettää toivomuksia näytöspaikoista. Eikö ole muuten hyvä kuva minusta ja Tonista =)

Lomakin on jo mielessä. Siihen on vielä kuukausi.

Mä olen ajatellut jo pitkään että kirjoitan ylös mitä sanoja Olivia osaa. No, se on jäänyt ja niitä tulee koko ajan lisää joten en ole pysynyt enää kärryillä. Nythän Olivia sanoo kaksisanaisia lauseita kuten äiti nainen, isi mies, Olppu tyttö, ja kerran jopa Peppi hassu tyttö. Myös yhdyssanat kuten rekka-auto on kivoja. R-kirjain ei vielä tule (eikä pidäkään) mutta S-kirjain suhisee mukavasti jos se on sanan keskellä. Jännä kun Oliviasta selvästi huomaa koska sillä on rec-nappi päällä ja koska oppiminen tapahtuu. Piuhat on vielä pitkät ja menee hetki ennen kuin hän työstää uutta sanaa mutta tapahtuman näkee selvästi.

Eilen käytiin katsomassa Olivian kaverin Osmon 5 päivää vanhaa pikkusiskoa. Nähtiin taas mammojen kanssa ja nyt myös lapset oli mukana. Oli ihana nähdä kuinka kaikki oli kehittynyt tosi paljon. Muista lapsista sen huomaa vielä paremmin. Varsinkin kun me ei nähdä enää päivittäin. Olivia puhui koko päivän tyttö vauvasta mutta kun otin vauvan syliin niin hän ei ollutkaan enää yhtään kiinnostunut. Odotin samanlaista reaktiota kun Tildan kanssa. Kun Tilda tulee syliin niin Olivia haluaa samalla sekunnilla myös syliin. Mutta nyt asia oli päinvastoin.

Olivia oli loppujen lopuksi kolme päivää kuumeessa ja neljäntenä oli alilämpöä. Olin kotona siis to ja pe eli hoitajat pääsivät pälkähästä. Tänään on eka reipas päivä. Vaikka Olivialla oli viimeinen kuumepäivä torstaiyönä niin vielä eilen (lauantaina) hän oli tosi väsyneen oloinen eikä jaksanut olla puistossa kun reilu puoli tuntia. Mä olen ollut myös tosi väsynyt. Olivia on herännyt viime yötä lukuunottamatta pari kolme kertaa ja olen paijannut hänet takaisin uneen. Jos otan päivälä päikkärit niin se kostautuu illalla kun en saa ajoissa unta. Olivia herää n klo 7.30 joten väsykierre on valmis. Siihen ei tarvittu kuin kaksi päivää. Huomenna alkaa taas rankka viikko kun 4/ 7 iltaa on kuoroharjoituksia tai keikkaa. Lauantainakaan en saa nukuttua kun olemme menossa Myrmäen kirppikselle myymään vaatetta. Jos vaikka sunnuntaina nukkuisi pitkään. Viikko vielä...

Aika kuluu ja Olivia kasvaa ja kehittyy.Mä en oikein jaksa kirjoitella blogia kun töissä ei ehdi (eikä viitsi) ja kotona en jaksa enää istua koneella. Olen edelleen tosi väsynyt iltaisin enkä meinaa millään saada rytmistä kiinni. Työpäivät venyy pitkiksi ja niiden päälle kuoroharjoitukset ja muut menot. Mut Oliviaa ei pidättele mikään. Se puhua pölpöttää tosi paljon ja nyt on tullut muutaman viikon ajan kaksi sanaisia lauseita ja yhdyssanoja. Ja neiti on nyt 1,5 kk. Olimme eilen neuvolalääkärissä ja hänkin ihmetteli puheen kehitystä. Ties millainen lörpöttelijä neidistä kehittyy.

Strategiset mitat oli pituus 81,8cm, paino 11,6 kg ja pipo 49 cm. Olivia menee edelleen täysin keskikäyrillä. Eilisellä lääkärikäynnillä Olivian piti pinota kolme palikkaa ja olin varma ettei se onnistu. Mutta niin vaan hän pinosi ne torniksi. Ja äiti oli taas ylpeä tyttärestään.

Syy miksi kirjoitan nyt on että olen kotona koska Olivialla nousi eilen 40 asteen kuume viikko sitten saaduista rokotteista. Toni lähti sopivasti Lappiin eilen ja tulee sunnuntaina joten minä jäin kotiin. Annoin viime yöksi Panadolin joten kuume laski ja Olppu sai nukuttua. Tänään ei ole ollut kuumetta ja menen ehkä jo huomenna töihin. Tytti tulee hoitamaan Olppua.

Varasimme marraskuulle viikon loman Rukalta. Ihanaa kun on taas jotain mitä odottaa.

Huh, mihin tämä pari viikkoa on vierähtänyt! Työt on alkanut aika nihkeästi. Kukaan ei oikein tiennyt mitä tulen tekemään ja minne istun. Kone x 2 oli rikki ja heti ekana aamuna klo 9 tein koneen huoltoilmoituksen ja heti seuraavana päivänä toisen. Tyypillistä. Eka viikko meni peukaloita pyöritellessä mutta tällä viikolla olen saanut tehdä ihan töitäkin.

Tonilla ja Olivialla on mennyt tosi hyvin. Ne on ulkoillut paljon ja käyneet muskareissa yms. Ensi viikolla alkaa Ilo liikkua-ryhmä joka on toivottavasti oikein liikunnallinen hetki. Ollaan jo mietitty että pitäisi hankkia kotiin jumppamatto kun kuparkeikkojen opettelu tuntuu olevan kovasti tapetilla. Tekeehän Peppi Pitkätossukin kuperkeikkoja.

Olen ollut kolmisen viikkoa mahtavassa showkuoro Aventurissa. Siellä on huippufiilis ja ihana laulaa taas pitkästä aikaa muutakin kuin Limpsin lampsin-lauluja. Kuoroillat on tietty pois Olivian kanssa olevasta ajasta ja tiistaisin en näe Oliviaa ollenkaan ellei hän herää aamulla ennen kuin lähden töihin. Eilen keskiviikkona sattui vielä verto-ohjaajien tapaaminen ja olin toisenkin illan pois kotoa. Perjantaina olisi työpaikan TYHY-päivä mutta sen passaan. On vähän liikaa iltamenoja. Tässä muutama näyte Aventurin lauluista. Pätkät on nauhoitettu Suomen paras kuoro-ohjelmassa viime keväänä. Aventur pääsi semifinaaleihin.

In the summertime

Hot Stuff

Muuten on ollut tosi kiva olla töissä. Olisi eri asia jos Olivia olisi hoidossa ja murehtisin hänen päivien pituutta. Mutta sitä ei tarvitse vielä miettiä 1,5 vuoteen. Viikonloppuna vietetään Olivian 1,5 vuotispäivää sekä minun synttäreitä. Kiva kun on taas aihetta juhlaan.

Näin se äitiysloma ja hoitovapaa lähenee loppuaan. Viimeinen viikko alkoi ja maanantaina alkaa taas työt. Olen menossa töihin hyvillä fiiliksillä mutta vähän jännittää miten arki alkaa kulkemaan. Onni on että Toni jää Olivian kanssa kotiin tammikuuhun asti ja sen jälkeen anoppi vuodeksi.

Viimeinen viikko pitää sisällä paljon menoja, lähinnä omia. Kun työt alkaa niin sen jälkeen en varmaan kauheasti raaski lähteä iltaisin mihinkään kun aika Olivian kanssa on niin vähäistä. Olivia menee ysin aikaa nukkumaan ja jos tulen töistä kotiin neljän aikaan niin siinä on onneksi viitisen tuntia ennen unia. Siinä ehtii touhuta vielä kaiken näköistä. Ja nyt kun Toni on kotona niin viikonloputkin on vapaita koko perheen aktiviteeteille.

Olivia menee viikonloppuna mammalle ja papalle yökylään kun me mennään ystävien kesäjuhliin lauantaina. Sunnuntaiksi ei pidä ottaa kauheaa krapulaa että ehtii nauttia Olivian seurasta koko seuraavan viikon edestä. Ja varmaan teen myös ruoat valmiiksi ekalla viikolla niin ei mene Olivian ruokailu aivan purkkiruoiksi =)

Voi olla että kirjoittaminen tänne blogiin vähenee entisestään. Katsotaan kuinka ehdin ja jaksan päivittää kuulumisia. En nyt ainakaan vielä lopeta tätä kokonaan mutta aika näyttää miten käy.  

Vaikka kesäloma oli onnistunut ja reissu meni hyvin niin on se mukava olla taas kotona. Loma alkoi Lieksasta ja jatkui siitä Nilsiään, Suomussalmelle, Kärsämäelle, Seinäjoelle, Tampereelle ja kotiin. Kahdessa viikossa oltiin omissa oloissamme vain kaksi yötä ja voin sanoa että muiden nurkissa oleminen on aika rasittavaa. Mä niin kovasti haluaisin oman mökin mutta sitä ei saa ilman pankkilainaa ja pankkineiti on sitä mieltä että lainakiintiö on jo täynnä. Ja jos toisten nurkat rasittaa niin näin tekee myös matkalaukkuelämä. Vaatteet on loppulomasta ihan rypyssä ja laukku on tyhjennettävä että sieltä löytyy jotain. Lopulta kotona huomaa että pari mekkoa on käyttämättä kun ne ei ole osuneet käteen koko loman aikana.

Mutta Olivia tykkäsi mökkielämästä. Vaikka maisemat vaihtui loppulomasta aika tiuhaan tahtia ja matkasänky levitettiin milloin mihinkin niin se ei näyttänyt haittaavan Oliviaa. Lomamaisemia yhdisti Olivian sanoin hytty (hyttyset), amme, Peppi, pupu ja mu (mustikat). Totesimme myös, että Olivian suosioon pääsee vatsan kautta. Olivia vierasti äidin miestä kunnes hänellä oli kädessä kasa punaviinimarjoja. Samoin kummisedän isä oli pelottava ennen kun hän istahti mökin portaille mustikkapurkin kanssa. Silloin löytyi yhteinen sävel.

Loman aikana Olivia oppi monta uutta sanaa. Niitä tulee lähes joka päivä lisää kun Olivia toistaa mitä me sanomme. Nyt pitää ollakin tosi tarkka mitä suustansa päästää. Tämän päivän sana on eno. Olimme Arto-enon ja Sadun kanssa Alppipuistossa kuuntelemassa musiikkia ja sieltä Olivia sen nappasi.

Lomalla löytyi myös ruoka mistä Olivia ei tykkää. Sokeriliemessä uitetut ananakset. Ne oli liian makeita kun taas Turun sinappi (punainen) maistui suoraan tuubista. Ja siis samoin ne punaviinimarjat ja mustikat suoraan pensaasta. Ei siis makeaa Olivialle. Neiti on myös oikea vesipeto ja Tonin ennen lomaa ostama puhallettava amme oli nappiostos. Olivia viihtyy siellä vilustumiseen asti ja joudumme nostamaan neidin sieltä lähes väkisin pois lämmittelemään. Saimme myytyä nykyisen ammeen eteenpäin mutta tilalle pitää ostaa isompi niin voidaan kotonakin pulikoida.

Tässä muutama kesäkuva Oliviasta.

Neiti Kesäheinä

Vesipeto

Naurattaa kun sai äidin kaadettua maahan

Rakas

On tätä odotettukin, lomaa. Ja Tonin puolen vuoden vapaata. Se tarkoittaa sitä, että minä menen tasan kuukauden kuluttua töihin. Jaiks. Huomenna lähdetään Lieksaan missä on Tonin isän puolen suvun sukukokous. Yövymme Lieksan lähellä mökissä mamman ja papan kanssa torstaihin asti. Sieltä menemme äidin ja hänen miehensä mökille Nilsiään muutamaksi päiväksi. Siitä suuntaamme kohti pohjoista aina Suomussalmelle asti missä Olivian kummit majoittavat meidät jo ties kuinka monetta vuotta. Olemme siellä nelisen päivää mistä laskeudumme Pohjanmaalle ja ystäviemme luokse Seinäjoelle. Kotimatkalla käväisemme moikkaamassa Tonin pappaa ja enoa Jalasjärvellä ja sitten tulemmekin kotiin. Pari viikkoa menee tähän reissuun.

Seuraavat pari viikkoa ihmettelemme Helsingin nähtävyyksiä kuten Linnanmäkeä, Suomenlinnaa, Helsingin rannikkoa yms. Korkeasaaressa kävimmekin Olivian, Arton ja Sadun kanssa tiistaina. Se oli aika turha käynti koska lähes kaikki eläimet oli piilossa tai nukkumassa. Onneksi keväällä oli onnistunut käynti siellä. Tiistaina vietimme myös kahdeksatta hääpäiväämme. Tosin Toni oli töissä klo 9-19.30 eli juhlinnat keskittyy ensi viikkoon.

Toni yllätti Olivian eilen ihan totaalisesti. Hän tuli kotiin jo klo 15.30 kun Olivia vielä nukkui. Toni oli käynyt vähän ostoksilla ja toi Olivialle Peppi-pehmon, Huvikumpu-teltan ja puhallettavan uima-altaan. Ei ollut riemulla rajaa kun Olivia näki Pepin. Mähän olen kirjoittanut, että Olivia ei jaksa katsoa telkkaa paitsi jos Peppi on kyseessä. Se osaa DVD:n ulkoa ja muistelee sitä vähän väliä vaikka siitä olisi päiviä kun sitä on katsottu edellisen kerran. Ja mä en sitä niin usein näytäkään. Vain sade- ja siivouspäivinä. Ja aina kun on puhetta punaisista hiuksista niin Peppi on mainittava, Olivian toimesta.

Mutta auto starttaa huomenna klo 5 aamulla. Hirvittää jo aamuherääminen ja Olivian huominen rytmi. Syömiset, nukkumiset, viihdyttämiset ja kaikki. Sukukokous kestää koko päivän ja siellä on järjestetty lastenhoito. Saa nähdä kuinka se menee ja raaskinko jättää Oliviaa sinne. Se riippuu niin paljon lastenhoitajasta ja millaisen ensivaikutelman saan siitä. Rytmi on muutenkin sekaisin niin Olivian voi olla vaikeaa jäädä sinne.

Mutta blogi vaikenee muutamaksi viikoksi. Oikein hyvää kesää ja palaan asiaa taas elokuussa.

Täällä ollaan vaikka onkin ollut hiljaista blogin kirjoittamisen suhteen. Päivät kuluu samalla lailla lähes joka päivä. Leikkipuistossa, nukkumaan, ulkoilua, nukkumaan. Viikonloppuna juhlittiin molempina päivinä ja tämä mamma pääsi taas viihteelle. Veljen vaimo vietti 3-kymppisiä ja juhlat oli tosi onnistuneet ja ilta loistava. Sunnuntaina olimme Lohjalla ystävien isän 60-vuotis päivillä mitkä oli myös hyvin järjestetyt juhlat. Tämä viikko taitaa mennä taas puistoillessa. Tosin huomiseksi on luvattu sadetta joten siihen pitää keksiä jotain sisätekemistä. Lauantaina lähdetään kovasti odotetulle lomalle ja siitä alkaakin Tonin puolen vuoden vapaa. Mulla taas työt kutsuu viiden viikon kuluttua. Vähiin käy ennen kuin loppuu.

No nyt on ilmat hellitelleen auringon palvojia kuten minä. Ja nyt nautin täysin rinnoin Olivian kanssa ulkoilusta. Aamupäivät menee siihen, että menemme n klo 9.30 leikkipuistoon ja Olivia istuu tunnin vesialtaassa minun istuessa vieressä ja ottaen aurinkoa. Klo 12 syödään ja lähdetään kotiin nukkumaan. Iltapäivällä joko odotetaan Tonia kotiin ja lähdetään pyöräilemään tai jos Toni on iltavuorossa niin menemme hoitamaan asioita ja lopuksi puistoon leikkimään. Keskiviikkona kävimme myös Kumpulassa uimassa ja sain taas nauttia auringon ihanasta lämmöstä Tonin pulikoidessa Olivian kanssa. Kumpulaan voisi muuten lähteä ihan ilman autoakin. Siellä on helppo toimia ja aamupäivisin lastenallas on varjossa joten ei tarvitse pelätä auringonpistosta. Klo 12 voi mennä viereiseen leikkipuisto Intiaan syömään ja siitä kotiin nukkumaan. Kuka lähtee seuraksi?

Olivia sanoo joka päivä uuden sanan. Tällä viikolla ne on ollut auto, hattu, minä ja Tikru. Huimaa katsoa ja kuunnella miten pieni tättähäärä kasvaa ja kehittyy. Oma unipupu on edelleen rakas ja Peppi Pitkätossua voisi katsella joka aamu ja ilta. Olivia osaa jo mennä itse istumaan ja seisomaan ilman tukea. Se on ollut hankalaa koska hän ei ole koskaan kontannut joten se on edistysaskel. Keinuminen on jäänyt vähemmälle ja liukumäestä on tullut uusi lemppari. Olivia opettelee kovasti menemään itse portaita ja eilen hän ottikin ekat askeleet siihen suuntaan. Olivia ei vielä osaa nousta itse sohvalle (Thank God) mutta kova on yritys. Iltaisin pitää riehua ja jos äiti ei jaksa riehuttaa niin se sujuu hyvin myös itsekseen.

Tässä vielä muutama kesäinen  kuva.

Uskallusta löytyy

Lemppari Volvo

Mamman ja Papan kasvimaalla Fallkullassa

Kumpulassa

Leikkipuisto Hillerin altaat

Tiistaina testasimme ensimmäistä kertaa miten leikkipuistoruokailu sujuu. Ei-helsinkiläisille tiedoksi, että Helsingin kaupungilla on ympäri kaupunkia ilmaisia leikkipuistoja joissa on töissä x-määrä leikkipuiston ohjaajia. He järjestävät ohjelmaa lapsiperheille koko vuoden ympäri. Iltapäivät on varattu koululaisille (syksy-talvi-kevät) ja he saavat puistossa välipalaa (maksullinen n 30 e /kk), tekevät läksyjä, heille on järjestettyä ohjelmaa ja ovat muutenkin valvovan silmän alla kun vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistot on auki klo 9-16 jolloin siellä on talo auki ja kaikki lelut käytössä. Kesäisin on vielä spesiaalia se, että silloin tarjotaan kaikille lapsille ilmainen lounas. Siis ilmainen. Eikö ole huippua. Ja tällaista toimintaa kaupungin toimesta on vain Helsingissä helsinkiläisille. Tällainen toiminta on ainutlaatuista koko maailmassa ja Japanista asti tullaan tutustumaan tällaiseen toimintaan ja viedään sitä maailmalle eteenpäin.

Ja tiistaina aloitimme leikkipuisto lounastelun. Se helpottaa minun ruoan laittoa kummasti ja ruokaakin (lue: rahaa) kuluu vähemmän. Kotiäidin unelma. Ja ruokailu meni tosi hyvin. Tämä lounastelu alkoi siitä, että ensin totuttelin Olivian olemaan hereillä klo 13 asti ja söimme kotonakin vasta klo 12 aikaan. Sen jälkeen menimme puistoon syömään ja sieltä suoraan kotiin nukkumaan. Torstaina kun kävin kaupassa lounaan jälkeen niin Olivia nukahti vaunuihin kotimatkalla. Oli siis virhe lähteä kauppaan. Se on hoidettava ennen lounasta. Ruoaksi on lähes aina keittoa mutta kerran viikossa on pastaa tai risottoa tms. Koko kesän ruokalista on ilmoitettu etukäteen joten voi katsoa mitä on ruoaksi. Kätevää. Tällä viikolla kävimme myös kaksissa juhannusjuhlissa kahdessa eri puistossa.

Itse juhannuksen vietämme kotona. Eilen kävimme Arton ja Sadun kanssa Helsingin keskustassa fiilistelemässä tunnelmia. Varmaan 80 % ihmisistä (joita oli aika paljon) oli turisteja. Kävimme terassille josta lähdimme Espooseen grillaamaan. Oli mukava ja rauhallinen aatto. Ajoimme kotiin keskustan kautta voin sanoa että oli aika hiljaista. Tänään menemme toisen kaverin luokse grillaamaan eli grillijuhannus. Eilen oli mahtava aurinkoinen ilma iltapäivällä. Tänään ripsii vettä.

Lomaan on kolme viikkoa. Miten sen jaksaa....