Olivia täyttää tänään 1 v 2 kk. Eilen neiti päätti jättää äidin etusormen rauhaan ja kävelemään ilman sitä. Sormella on nyt orpo ja hyödytön olo. Toisaalta, se on kaivannut taas yksinäisyyttään mutta kun se ehti tottua siihen muutaman kuukauden kävelyttämisen jälkeen niin nyt tuntuu yksinäiseltä. Sormi on kuitenkin valppaana koko ajan ja kävelee Olivian perässä. Hänellä kun on vielä hieman hutara taaperrustyyli. Mutta kun vapaus koitti niin siitä pidetään kiinni. Tänään Olivia oli Merjan muskarissa ja siellä sormi kuitenkin päätti että sitä tarvitaan koska muskarissa oli paljon vauhdikkaita lapsia ja sormi pelkäsi että Olivia jää muiden jalkoihin. Niinpä se vanhasta tottumuksesta antoi itsensä Olivian käyttöön kun piti päästä eteenpäin. Eiköhän tämäkin tarve lopu kohta puolin, sormi ajattelee.

Sormen omistaja on kuitenkin iloinen tästä tapahtumasta, luopumisesta siis. Nyt sormi voi vaikka kävelyttämisen sijaan tekstiviestitellä samalla kun kulkee Olivian perässä. Joten varokaa ystäväiseni tekstaritulvaa. Kun Olivia osaa taapertaa tarpeeksi hyvin niin sormi tulee viihtymään ruoanlaitossa ja askertelussa entistä useammin. Ei kuitenkaan vielä äitienpäiväksi, luulen.

Ulkona sormi on kuitenkin vielä tarpeellinen. Olivialle ostettiin eilen uudet ulkokengät ja niillä on hieman kömpelö liikkua puvun kanssa. Sitäkin treenataan joka päivä ja kohta Olivia pääsee keinulle ilman sormea. Odotamme hellekelejä kun voimme luopua puvusta niin silloin on helpompi liikkua.

Iloitkaamme siis tästä sormen vapautuksesta ja toivokaamme sille uusia miellyttäviä tehtäviä.